keskiviikko 30. elokuuta 2017

Vuosikatsaus 2017: Elokuu

Sukulaiseni tekemä tulkinta Elokuulle:

Kuukauden kysymys: Miksi teen sitä, mitä tällä hetkellä teen?

"Tvo of Gabriel" (Taroteissa Sauvojen 2)

Synkkyyden keskelläkään et ole yksin, paitsi jos niin ehdottomasti haluat. Sinulla on kumppaneita ympärillesi. Kun tarkkaan katsoo, huomaa, ettei juuri tällä hetkellä myrskyä, vaikka tummia pilviä näkyisikin. Ja mitä sitten vaikka myrskyäisi? Et ole ainakaan yksin!

Oma tulkintani Elokuulle:

Oman sisäisen valon löytäminen, suuntautuminen sisäänpäin, sadonkorjuu. Kun lepäät itsessäsi, olet saapunut kotiin. Ei ole syytä jahdata ulkopuolella olevaa olevaa, pettävää ja katoavaa valoa. Kaikki vanha on saatettavaa loppuun, että matka voi jatkua.

Kun erakko on antautunut sisäiselle valolleen, se alkaa näkyä ulos päin. Erakko tekee niinkuin itse haluaa, eikä kuulu massaan. Erakko tarvitsee suhteiltaan enemmän. Mielummin yksinään ja itseään kuunnellen, ja vain niiden seurassa, joilta saa tukea ja joilta saa hyvää energiaa.

Hyväksy yksinäisyys, mielummin se kuin että olisit niiden kanssa jotka haluavat sinut samaan muottiin kanssaan.

Yhteenveto:

Hmm..Nyt oli ensi silmäyksellä todella ristiriitaiset tulkinnat. Toisessa puhutaan siitä, että ei ole yksin, ja ihmisiä löytyy ympäriltä, ja toisessa taas yksinäisyyden hyväksymisestä.

Erityisen synkältä tämä kuukausi ei ole tuntunut kyllä, eikä myrskyävältä, paitsi töiden osalta, joihin alan olla todella kyllästynyt. Kun ei ole itselle sopiva työpaikka, niin ei vaan ole. Ehkä siihen liitty osaltaa tuo, että vanhan pitää loppua, että voi päästä eteenpäin, mutta en osaa nyt laittaa päätöstä tälle asialla, ihan puhtaasti taloudellisen puolen vuoksi.

Ja ehkä nuo sukulaiseni tulkinnassa mainitut tummat pilvet ovat sitten sitä tuskastelua työrintamalla, mutta samalla muistutetaan, että vaikka kuinka se aiheuttaakin mielipahaa itselle, ei ole yksin, vaan ihmisiä on koko ajan lähellä.

En kertakaikkiaan tunnu sopeutuvan nykyisen alani vaatimuksiin, johon sopii myös tuo samaan muottiin tunkemisesta käsittelevä maininta. En tiedä... Luulen kyllä, että nämä tulkinnat liittyvät nyt oleellisesti työkuvioihini, sillä ne ovat olleet taas tässä kuussa hallitseva teema. Huoh!

(Syystä taikka toisesta en saa liitettyä kuvaa kuukausikivestä tänne, joten laitetaanpa sitten linkki Elokuun kiveen, eli Peridoottiin

torstai 27. heinäkuuta 2017

Vuosikatsaus 2017: Heinäkuu

Sukulaiseni tekemä tulkinta Heinäkuulle:

Kuukauden kysymys: Mitä rakkaus tarkoittaa minulle?

"Seven of Michael" (Taroteissa Miekkojen 7)

Ei kannata puskea itsepäisesti valmiiksi päätettyä reittiä eteen päin. Pidä silmäsi auki suuntaviitoille, niin löydät oikean polun. Elämän ei ole tarkoitus olla pitkäpiimäistä saati kärsimystä.  Et salli rakkaidesikaan kärsivän, niin miksi antaisit itsesikään? Luota totuuden merkkeihin, niin löydät valoisamman reitin. Kaikella on tarkoituksensa. Mitään ei täydy tehdä vain siksi niin täytyisi tehdä.

Oma tulkintani Heinäkuulle:

Kauneus, rakkaus äidillisyys. Hengen ja materian yhteys. Sisäinen ja ulkoinen hyvinvointi.  Kun alitajuisten tunteiden syvyys tulee näkyväksi, niitä voidaan käyttää tietoisesti. Kun sisäiset voimat yhdistyvät, säteilet ja vedät muita puoleesi, ja samalla he tuntevat olonsa turvalliseksi lähelläsi. Katse kohti tulevaa. Kauneus mitä näet muissa, on itsessäsi. Naisellisuus kehittymässä ja saamassa uuden muodon. Nyt voi olla aika selvittää äitiisi liittyvät, ratkaisua vailla olla olevat ristiriidat.

Yhteenveto:

Heinäkuunkivi: Rubiini, kuva
wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Ruby
Ensimmäinen mikä nyt tulee mieleen, on tuo viimeinen oman tulkintani lause, jossa ohjeistetaan selvittämään äitiisi liittyvät ratkaisua vailla olevat ristiriidat. Äitini kanssa en pysty fyysisesti keskustelemaan, sillä hän lähti tästä maailmasta reilut viisi vuotta sitten, minkä lisäksi en tervettä äitiäni ole koskaan saanut käytännössä tuntea. Äidilläni oli sairaus, joka romutti äitini fyysisen kunnon täysin, minkä lisäksi sairaus vaikutti myös äidin luonteeseen ja käyttäytymiseen. Siksi pääni onkin aina ollut täynnä ristiriitaisia ajatuksia äidistäni.

Nyt kuitenkin, penkoessani vanhoja tavaroitani, löysin äitini kirjoittamia muisteloita, mm. synnytykseeni liittyen, joita en ole koskaan aikaisemmin nähnytkään. Oli käsittämättömän upea tunne lukea niitä, valtavan liikutuksen vallassa. Miten iloinen olenkaan siitä, että äitini oli tehnyt tuollaisia kirjoituksia! Lukiessani niitä, tuntui kuin olisin päässyt jollakin tavalla kommunikoimaan äitini kanssa, ja tuntui, että hän oli aivan lähelläni. Pari vuotta sitten sain haltuuni äidin kirjoittaman kirjeen, jonka hän oli kirjoittanut sukulaiselleni jo ennen syntymääni. Kirjeessä hän kirjoitti olevansa lähdössä Rhodokselle. Oli aivan käsittämätöntä saada tuo kirje juuri silloin nähtäväkseni, sillä olin itse lähdössä siitä parin viikon päästä Rhodokselle! Sattuman kauppaa, vai ennalta määrättyä, sitä voin vain miettiä.

 Oma tulkintani tuntuu hyvinkin olevan sidoksissa tähän asiaan, mutta sitten sukulaiseni tulkinnan analysointiin: Ensin minulle tuli tunne siitä, että tämä liittyisi taloprojektiimme, ja siihen kuinka se vielä vain jumittaa paikallaan, eikä lähde kunnolla etenemään lupahakemuksien sun muiden hidastavien syiden vuoksi, sitten heti perään nousi taas ajatus siitä, että olen työssä jossa en voi hyvin. Olen ollut nyt kuukauden lomalla, ja työni alkaa taas ensi viikolla, miten ahdistavalta paluu tuntuukaan. Pärjään työssäni kyllä, mutta ympäristönä se ei ole minulle oikea.

Olen lomani aikana poikkeuksellisen selkänä pystynyt näkemään mielessäni, minkälaista elämäni olisi, jos saisin tehdä työkseni sitä, mitä tällä hetkellä eniten haluaisin. Toivon, että tämän myötä pystyn manifestoimaan sen todeksi, ja työtilanteeseen tulisi muutos.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Vuosikatsaus 2017: Kesäkuu

Sukulaiseni tekemä tulkinta Kesäkuulle:

Kuukauden kysymys: Miten osoitan rakkautta itselleni?

"Seven of Gabriel" (Taroteissa Sauvojen 7)

Oletko uskollinen itselleni myrskytessäkin? Näetkö, kuinka tummat pilvet ovat vain väliaikaisia, ja kuinka ne ovat toisaalta samalla täynnä vahvaa energiaa juuri silloin. Kuinka tuon voiman voisi hyödyntää? Älä jää tuleen makaamaan, vaan hakeudu turvallisempaan ympäristöön. Muista, minkä arvoinen olet. Pidä itsestäsi huolta, aina.

Oma tulkintani Kesäkuulle:

"Miekat 5"

Surullinen olotila. Tappion tai menetyksen pelko, tasapaino mennyttä. Haavoihin on kajottu, ja ne vuotavat jälleen. Menneisyys, uudistumattomuus, menetetty tietoisuus, suojelun ja turvallisuuden tarve.  Tappion pelko hallitsee tätä hetkeä. Peloista huolimatta raivaa tietä objektiivisuudelle, ja selkeydelle, pelko ei aina heijasta todellista tilannetta. Tiedostamalla tämän, vapautat energiaa, joka on ollu suljettuna pelkoon. Vaikka pelko hämärtää maailman, valo puskee läpi. Päästä irti niin vapaudut.


Yhteenveto:

Noniin, tämän kuukauden kohdalla oli taas äärettömän mielenkiintoista huomata, kuinka samankaltaiset tulkinnat sain itseltäni, ja sukulaiseltani! Tiivistetysti kummastakin tulkinnasta voisi sanoa, että vaikka tilanne vaikuttaisi huonolta ja myrskyäisi, niin todellisuudessa pelko on ehkä suurempi, kuin mitä olisi aihetta, ja ennen kaikkea, vain väliaikaista! Tämän lisäksi kummastakin tulkinnasta puskee esille se, että huonoistakin tilanteista voi ammentaa itselleen suuria voimavaroja, kunhan vain uskaltaa tehdä niin.

Täytyy sanoa, että hieman kauhulla odottelin tätä kuukautta, sillä aiemmat kuukaudet ovat muuten pitäneet hyvinkin paikkaansa, paitsi viime kuu, jonka tulkinnan sitten päättelin olevan lupausta paremmasta, ja ohjeistusta ajattelemaan positiivisemman kautta. Toukokuulle sekä omani, että sukulaiseni tulkinnat lupailivat hyvää, ja nyt Kesäkuulle sitten vähän vähemmän hyvää, mutta lopulta homma tuntuikin menneen juurin päinvastoin. Toukokuusta on selvitty, vaikka totta kai sen vaikutukset heijastuivat vielä Kesäkuun alkuunkin, mutta nyt tilanne on alkanut tasaantumaan mukavasti.


Kesäkuun kivi on Helmi. Kuva löydetty googlesta:
http://www.tenerifepearl.com/wp-content/uploads/2016/02/menu-pearl-guide.jpg
Tein ratkaisevan päätöksen tässä Kesäkuun aikana, jonka seuraukset lievästi sanottuna pelottavat minua, mutta olen saanut tuosta pelosta lypsettyä irti juuri tuota voimaa, mitä tässä tulkinnassakin ohjeistettiin. Siitä sain eräänlaisen aggression, jonka voimalla rämmin tälläkin hetkellä tuon päätöksen kanssa eteen päin. Vasta parin kuukauden päästä näen, mikä on lopputulos, mutta toivon, että saan pidettyä tämän voiman mukanani loppuun saakka, ja sitä myötä onnistuisin asiassa.

Tähän kuukauteen on liittynyt muutenkin pelkoja kyllä jonkin verran, liittyen omaan terveyteeni, mutta niistä on kuitenkin selvitty hyvin. Niin hassulta kuin se jonkun korvaan saattaakin kuulostaa, niin olen saanut oikeasti tsemppiä tämän kuukauden "koitoksiin", jotka eivät siis ole olleet onneksi sieltä pahimmasta päästä, tämän ja viime kuun tulkinnoista. Koko ajan olen hokenut itselleni, että tämä on vain väliaikaista, ja se, että pelkään jotakin, ei tarkoita automaattisesti sitä, että asia olisi juuri niin kuin pelkään. Tämän vuoksi olen äärettömän iloinen, että lähdin tähän vuositulkintaan mukaan, tästä on todellakin ollut ihan oikeasti hyötyä!

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Vuosikatsaus 2017: Toukokuu

Sukulaiseni tekemä tulkinta Huhtikuulle:

Kuukauden kysymys: Minkä asian tekeminen saa minut unohtamaan ajankulun?

"Queen of Raphael" (Taroteissa Maljojen Kuningatar)

Viisaus, luotettavuus, mystisyys. Lujassa ylemmässä ohjauksessa ja suojeluksessa. Paljon annettavaa ja ammennettavaa. Hyvä sydän, joka vetää hyviä energioita puoleensa. Sallithan itsesi nauttia ja ymmärräthän omat rikkautesi? Näetkö, mitä muut näkevät sinussa? Annatko muiden nähdä sen, mitä itse näet? Olet niin paljon rikkaampi kuin uskotkaan. 

Oma tulkintani Huhtikuulle:

"Maljojen 9"

Onni, ylitsevuotava rakkaus, syvä ilo, kaikki on tasapainossa ja harmoniassa. Kokonaisvaltaisesta ilosta syntyy syvä onnellisuuden tunne, joka ei ole seurausta pinnallisista asioista. Se kertoo onnesta, joka saa voimansa levollisesta sielusta. Tämä hetki on täynnä harmoniaa ja sisäistä iloa, antaudu sille. Älä menetä tätä tilaisuutta. Hengitä ja tunne. Nauti sekä yksinäisyydestä, että muiden seurasta.

Oma yhteenveto:

Minun täytyy kyllä nyt huokaista, ja syvään. Tämä on ensimmäinen kuukausi tähän mennessä, jonka tulkinnat tuntuvat menneen täysin eri tavalla, miten toukokuu, ainakin tähän mennessä, on sujunut. Minulla on ollut Toukokuun (ja ylipäätään kevään, mutta erityisesti Toukokuun) kanssa jo vuosien ajan erikoinen suhde. Toukokuun kun tuppaa olemaan se kuukausi, jolloin elämä tarjoaa sitruunoitaan roppakaupalla. Tämäkään vuosi ei ollut poikkeus siinä suhteessa. Sen tarkemmin en nyt lähde erittelemään mitä kaikkea Toukokuu ylipäätään on tarjonnut suuressa "ihanuudessaan" jo vuosien ajan, mutta sen voin sanoa, että jälleen minulta kuoli yksi läheinen heti Toukokuun alussa (Huhtikuun tulkinnassa itselleni tuli fiilis kuolemasta, ehkä se oli jokin ennakko varoitus tähän liittyen?)

Toukokuun kivi on smaragdi. Kuva löydetty googlesta: http://whataearth.com/product/emerald
Myrskyä on ollut aivan riittävästi muutenkin omassa elämässä nyt tämän kuukauden osalta. Enkä ole pystynyt nauttimaan harmoniasta, ilosta tai muistakaan hyvistä energioista. On kuitenkin huomion arvoinen seikka, että minun ja sukulaiseni tekemät tulkinnat ovat hyvin samankaltaiset, ja niiden perusteella tämän kuukauden piti olla todella hyvä. Ehkä nämä tulkinnat olivatkin tarkoitettu rohkaiseviksi tämän kuukauden osalta? Että pitäisi muistaa kiinnittää huomiota niihin hyviinkin asioihin, vaikka lokaa sataisi kuinka paljon niskaan. Ainakin toivon, että tämä ei tarkoita sitä, että silloin kun elämässä on kaikki päälaellaan, asiat olisivat tasapainossa ja harmoniassa, huhhuh! No joo, en jaksa uskoa noin ihan vakavissani ainakaan.

Kuukauden kysymykseen sen sijaan pystyn vastaamaan yllättävän helposti, sillä olen tämän kuukauden aikana useamman kerran havahtunut siihen, että kello on loikkinut yhtäkkiä suuria harppauksia eteen päin. Vastaavasti olen huomannut olevani useamman kerran tilanteissa, joissa kello taas ei tunnu etenevän millään eteen päin. Nuo tilanteet usein liittyvät tietynlaisten ihmisten seuraan, mikä on ehkä jollakin tavalla viesti siitä, että niihin tilanteisiin ei kannattaisi hakeutua.

Joka tapauksessa, asioita, joiden aikana unohdan ajan kulun, olen tässä kuussa huomannut olevan: Lapsuudenystäväni kanssa vietetty aika, kirjoittaminen, erään pelin pelaaminen (Voi, ikävä kyllä Tabletilla olen kuluttanut aikaani enemmän kuin ehkä tarvitsisi, mutta se on tuntunut välillä olevan ainoa keino päästä pään sisällä pyörivistä asioista pois), sekä viimeisenä ja ehkä kaikkein yllättävimpänä: Työ. Siis palkkatyöni, jossa käyn ja jossa tunnen/ tiedän olevani väärällä alalla.  En voi sanoa, että viihtyisin erityisen hyvin siinä vieläkään, ja tuskin tulen viihtymäänkään, mutta se on tuonut jonkinlaista turvaa. Kun elämässä tapahtuu ja myrskyää, niin jokin asia on ollut sentään varmaa ja muuttumatonta: Se, että herään joka ikinen arkiaamu töihin, vietän siellä päiväni, jonka jälkeen palaan kotiin jälleen epävarmana tulevista asioista ja sydän raskaana.

Tämä kirjoitukseni kuulostaa nyt uudelleen luettuna siltä, että elämäni olisi aivan pelkkää kauheutta, ja uisin masennuksen syvissä syövereissä, mutta näin ei ole. Masentunut en ole tällä hetkellä. On kuitenkin niin paljon kaikkea ihanaakin elämässä, ja kun asioita miettii rationaalisesti niiden kurjien tilanteiden yläpuolelta: Minulla on asiat oikeasti hyvin. Kun ne vain muistaisi aina kaiken ikävän keskellä. Ja tiedän, että kyllä kaikki tulee järjestymään ajallaan. Nyt vain pitää muistaa miettiä noita asioita, joita tulkinnoissa oli, ja manifestoida niitä. Silloin ne ajallaan ilmestyvät elämään. 

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Valveunia(ko?)

Minulla alkoi teini-iässä ilmiöt, joita itse sanon "valveuniksi", vaikkakin virallisesti niistä varmaankin käytetään nimeä unihalvaus. Unihalvaushan on tila, jossa mielesi herää ja tulee tietoiseksi ympäristöstä, mutta kehosi jää "halvaantuneeksi". Yleensä unihalvaus iskee nukahtamis- tai heräämisvaiheessa. Itselläni kokemukset liittyvät ensimmäiseen, nukahtamisvaiheeseen.  Unihalvauksen aikana saatat kuulla tai näahdä harhoja, mikä voi tehdä niistä hyvinkin pelottavan kokemuksen, varsinkin, kun siihen liitetään kehon liikkumattomuus. Näin lääketieteen näkökulmasta asia on.

Tietenkin voidaan aina lähteä spekuloimaan, mitä kaikkea muuta nuo unihalvaukset voisivat olla? En väitä, että tässä asiassa olisi kyse juuri tästä, mutta minulla on vahva tunne siitä, niinkuin varmasti monella muullakin, että meille tavallisille kaduntallaajille ei kerrota aivan kaikkea. Salaliittoteoriat, ah, kuinka rakastankaan teitä! Tällä tavalla ajateltuna, unihalvaukset voisivat olla vaikkapa näkyjä toisista ulottuvuuksista, tai vaikkapa avaruudesta, toisilta sivilisaatioilta. Korkealentoista ajattelua, enkä oikein itsekään välttämättä jaksa näihin vaihtoehtoihin tässä kohtaa uskoa, mutta tulipahan mieleen tämän kaltainenkin asia.

Siitä kuitenkin olen kokolailla vakuuttunut, että joillakin ihmisillä täällä meidän maailmassamme on jotakin sellaista tietoa, mitä ei yleiseen levitykseen haluta. Ja tarkoitan nyt ihan virallisia tahoja. (Mitä kaikkea pitääkään sisällään mm. Area 51? ) Koska, ihan oikeasti, kukaan ei voi väittää varmaksi sitä väitettä, että olisimme ainoat elävät täällä maailmankaikkeudessa (Tai sen ulkopuolella!). Minulle itselleni ajatukset toisista todellisuuksista ja toisista avaruudenasukeista ovat tosia, sillä mielestäni on naurettavaa edes ajatella, että maapallomme olisi ainoa paikka, mihinkä on päätynyt elämää mahdollistavat edellytykset miljoonia vuosia sitten. Kuitenkin, meillä kaikilla on oma kantamme asiaan ja sillä hyvä. Ei kenenkään toisen ajatusmaailmaa voi lähteä pakolla muuttamaan omaansa vastaavaksi.

Voi veljet, minun täytyy nyt koittaa pysyä aiheessa, joka oli tämä unihalvausasia. Minun täytyy ehdottomasti kirjoittaa toinen kirjoitus ajatuksistani, liittyen elämään toisaalla!

Takaisin asiaan siis. 

Minulla unihalvaukset ovat tosiaan olleet jo pidemmän aikaa mukana. Välillä oli taukoa, ettei niitä tullut, mutta vielä viime vuoden puolella niitä tuli useita kertoja viikossa. Nyt näyttäisi siltä, että ne ovat taas hetkeksi rauhoittuneet!

Ensimmäinen tilanne, jonka muistan, oli sellainen, että heräsin yöllä ja näin, kuinka pitkäjalkainen lukki käveli tyynyni yli. En ole eläessäni pelännyt hämähäkkejä, päin vastoin ne ovat olleet minusta aina hyvinkin sympaattisia otuksia, joita kannoin sisätiloista ulos, ettei niitä tapettaisi. Siinä tilanteessa kuitenkin koin ääretöntä kauhua, enkä pystynyt "peloltani" liikahtamaan. Lopulta kun tilanne laukesi, painauduin peiton alle, enkä uskaltanut tulla enää ennen aamua ulos.

Toinen minkä muistan alkuajoilta, oli sellainen, että heräsin jälleen yöllä ja näin, kuinka kirjahyllystä, joka oli sänkyni vieressä, laskeutui iso, musta ja sotkuinen... Jokin. Se näytti jollakin tavalla lankakerältä, mutta oli elävän oloinen, ja sen keskellä oli punainen valo.  Sama kauhu taas täytti minut, tällä kertaa myös siksi, etten tiennyt mikä se jokin oli. Ja sama loppu kuin ekalla kerralla.

Nämä olivat kokemuksia "ensimmäiseltä kaudelta". Sitten oli taukoa niin kauan, kunnes muutin omilleni, mieheni kanssa yhteen. Ne alkoivat taas. Silloin aloin havahtua sänkystä tuijottaen seinää, johon ilmestyi kaikenmaailman tuntemattomia koukeroita ja symboleita. Ne muodostuivat ikään kuin varjoista. Näitä vastaavia tuli lukemattomia kertoja, mutta niitä kaikkia yhdisti kuitenkin sama kaava: Ne katosivat sitten kun silmäni räpsyivät. Tässä kohtaa vielä koin nämä pelottavina kokemuksina, mutta en enää niin pahoina, koska aloin tottua niihin.

Kolmannen kerran nämä alkoivat ehkä pari vuotta sitten, ja niistä alkoi tulla hyvinkin arkipäiväisiä asioita. Samat koukerot ja symbolit ovat vieläkin satunnaisesti ohjelmistossa. Nykyään kun halvaus tulee, tajuan jo usein siinä tilanteessa mistä on kyse. Olenkin yrittänyt monesti saada koukeroista selvää, mutta "yllättäen" se ei tunnu olevan mahdollista. Silmäni räpsähtävät aina lopulta, vaikka kuinka päätän, että nyt pidän väkisin silmäni auki ja katson tarkkaan. Olen siis kääntänyt kohtausten aiheuttaman pelon uteliaisuudeksi, mikä on vaikuttanut siihen, että halvaus ei kestä kauaa.

Toisinaan näen jotakin "normaalista" koukeroista poikkeavaa, kuten seinistä irtautuvia muotoja, mutta niitä on aivan mahdotonta selittää sanoin, koska niissä ei ole mitään järkeä. Välillä pelko iskee vieläkin, mutta ei todellakaan enää samalla tavalla kuin alussa, luojan kiitos!

Kaiken kaikkiaan nämä unihalvaukset ovat kuitenkin pieni ongelma vain, varsinkin kun tietää, että ne ovat vain kehon ja pään yhteyden häiriötila. (Vai...?)

torstai 20. huhtikuuta 2017

Vuosikatsaus 2017: Huhtikuu

Sukulaiseni tekemä tulkinta Huhtikuulle:

Kuukauden kysymys: Mihin olen menossa ja miksi?

"Siks of Raphael" (Taroteissa Maljojen 6)

Lapsuuden sadunomaiset seikkailut! Miten voisit valjastaa lapsuusajan seikkailuleikit nykyhetkeen ja tulevaan? Mitä seikkailuja nyt haluaisit kokea, mistä ne alkavat ja kenen kanssa? Tututkin maisemat muuttuvat mystisiksi yöaikaan. Katso ympärillesi ja käytä luovuuttasi! Ole kuin lapsi ja salli itsesi oppia uutta ja ihmeellistä. Parhaat ideat syntyvät monesti sattumalta!

Oma tulkintani Huhtikuulle:

"Lanttien Ritari"

Lääkäri, parantaja, rahasijoitukset, sadonkorjuu, työ ja raadanta. Vaikeuksia nauttia työnsä  hedelmistä, kun sen aika viimein koittaa. Työ on kuitenkin vaivan arvoista, mikäli se tehdään, oman kasvun vuoksi. 
Uudistunut luovuus ja laajentunut havainnointikyky.  Henkiset voimat sidoksissa maahan, mutta riippumattomuutta kaipaava sielu voi kokea tämän ahdistavana ja rajoittavana. Vapaus ei löydy pakenemalla, vaan se syntyy kun rakkaudella ja palvellen antaudumme maallisen elämän kaikille ulottuvuuksille.  Nyt on aika käyttää kykyjäsi! Päästä luovuutesi valloilleen!
Tulevat tehtävät ovat suuria ja vaativat kaikkia voimiasi, mutta jos onnistunut, saat runsaan sadon. Yritä kuitenkin muistaa hankalalla hetkellä myönteiset seuraukset. 

Huhtikuun kivi on Timantti. Kuva löydetty googlen kautta: https://pangolindiamonds.com/
(Muistan kuinka vedin tämän kortin, ja jostakin syystä, mieleeni nousi ensimmäisenä sana kuolema. Ennen kuin olin kunnolla edes tajunnut, mitä kortissa oli. Kuitenkin kun jatkoin korttiin perehtymistä, sen tunnelma muuttui täysin. Ehkä siis jonkin aikakauden päätös?)

Oma yhteenveto:

Luovuus! Se tuntuu puskevan kummastakin tulkinnasta ensimmäisenä silmille. Voi kunpa saisin aikaa järjestetyksi, jotta ehtisin paremmin panostaa erääseen luovaan projektiini, joka liittyy myös omalla tavallaan lapsuuteni mielikuvitusleikkeihin. Olen siis onnistunut valjastamaan nämä lapsuuden voimat nykyhetkeen.  Ikävä kyllä, olen myös todellakin tällä hetkellä niin sidoksissa "maallisiin asioihin", että en ole tätä luovaa puoltani päässyt hetkeen toteuttamaan. Ja kyllä, se ahdistaa rajoittavuudellaan. Nyt olisi selvästi oikea hetki toteuttaa kyseessä olevaa projektiani, ainakin itse yhdistän nämä tulkinnat vahvasti siihen. 

Lääkärissä ehdinkin jo kuukauden alussa käydä, minulta lopetettiin kilpirauhaslääkitys, arvoni kun rupesivat pysymään jatkuvasti liikatoiminnan puolella. (Hyvä näin!) 

Rahasijoitukset, sadonkorjuu, työ ja raadanta sopivat osuvasti omakotitaloprojektiimme, joka meillä mieheni kanssa on käynnissä, ja josta jo Maaliskuun tulkintatekstissä kerroinkin. Työhön ja raadantaan sopii myös jollakin tasolla elämäntaparemontti-innostus, joka minuun on iskenyt. Tottakai tässä keväällä, kesän kynnyksellä, kuten varmasti monella muullakin. Toivottavasti saan pidettyä saman vaihteen silmässä hieman pidempäänkin, ettei se tyssäisi nyt heti alkumetreille.  

(Ainiin, tuosta sadonkorjuusta: Minulla taisi tälle vuodelle olla muutenkin tätä sadonkorjuu teemaa. Hm... Asioita valmistuu?)

torstai 23. maaliskuuta 2017

Vuosikatsaus 2017: Maaliskuu

Sukulaiseni tekemä tulkinta Maaliskuulle:

Kuukauden kysymys: "Onko jotakin, mistä minun pitäisi luopua, jotta pääsen eteen päin?"

"King of Michael" (Taroteissa Miekkojen kuningas) ja "Three of Ariel" (Taroteissa Lanttien 3)

Kuvittele, että kaikki on mahdollista, mitä silloin tekisit? Miltä elämäsi näyttäisi? Ole rohkeasti totuudellinen ja luota itseesi! Olet viisas ja tiedät oman totuutesi. Kehittävät keskustelut auttavat selkeyttämään ajatuksia. Pidä jalkasi tukevasti maassa, omalla maaperälläsi. Olet uurastanut ja saanut sillä paljon aikaan. Päästä sisäiset aarteesi vapaaksi ja nauti niistä. Pidätkö kenties kynttilää vakan alla?  Älä välitä muiden mielipiteistä, sillä tämä on sinun elämäsi!

Oma tulkintani Maaliskuulle:

"Valtit 19: Aurinko"

Lämpöä ja onnea, suuri luova energia. Oivallus ja selkeys, naisen ja miehen vapautunut suhde. Energia voidaan suunnata nyt yhteiseen prosessiin. Siivet kantavat korkealle ja energiaa ei tuhlata enään taisteluun ja mustasukkaisuuteen. Täyttymyksiä joista nautitaan, ei enää kaukaisia päämääriä, vaan kaikki on tässä ja nyt.  Jokin pieni este vielä kiertää huipentumaan, ja se täytyy ylittää. Jotakin suurta tapahtuu. Toiveet voivat täyttyä, antaudu siis tanssiin! 

Oma yhteenveto:

Tämä näyttäisi tulkintojen puolesta olevan mainio kuukausi, mitä kieltämättä tämä on ollutkin. Nämä sopivat jälleen kerran hyvin tilanteiden kanssa. Tai tarkemmin sanottuna yhden ison tilanteen kanssa. Meillä on mieheni kanssa tosiaan ollut pitkään omakotitalohaave (Josta selvänäkijä taannoin kertoikin jo oman näkemyksensä, joka yllättäen jollakin tasolla osui yksiin, mutta sitten taas ei aivan kuitenkaan, ristiriitaista!), ja nyt se on saanut ehkä jonkinlaista tuulta purjeisiinsa! Siinä todellakin on yhteistä, suurta prosessia kerrakseen. Yksi haaveiden täyttymys on lähempänä toteutumista kuin kertaakaan aikaisemmin.

 Tämä on laittanut minut pohtimaan asioita hieman syvällisemmin, sillä luonnollisesti tässä kaikessa vaikuttaa taustalla myös töihini liittyvät asiat, että mitä tulevaisuudessa tulee niiden suhteen tapahtumaan. Suoraan sanottuna, en tiedä. Olen nyt aivan pihalla kaikesta siihen liittyvästä, mieleni on muuttunut tuhanteen ja yhteen kertaan kaikesta vuoden alkuun nähden! Niin, mikäpäs se olikaan tämän vuoden teema minulla? "Mielensä muuttaminen", kuinka ollakkaan! Joka tapauksessa kun olen asioita aprikoinut, tunne omakotitalohankkeesta tuntuu nyt juuri siltä oikealta reitiltä. Muut asiat järjestyvät taustalla varmasti parhain päin. Luotan siihen. 

Pakko myöntää, että mielessäni olen pelännyt, että mitä ympärillä olevat ihmiset tuumivat tästä hankkeestamme nyt. Pelkään, että meidän rahkeemme tähän hankkeeseen kyseenalaistetaan vain sen perusteella, miltä kaikki näyttää ulkopuolisen silmin. Lisäksi pelkään, että jos päästän itseni nyt innostumaan asiasta liikaa, se kaatuu välittömästi. Ehkä todellakin se kynttilä tukahtuu vakan alla. Ehkä nuo pelot ovat se asia, mistä minun pitäisi irroittaa otteeni, jotta voin päästä eteen päin? 

Suhtautumisemme hankkeeseemme on kuitenkin hyvin realistinen, emmekä katsele asiaa suinkaan ruusunpunaistenlasien läpi. Emme odota sen olevan tuosta vain valmis ja helposti huitaistu asia, joten ehkä tietynlainen pelko, joka pitää järjen päässä on hyväksi, mutta siitä ylimääräisestä pingotuksesta olisi syytä päästä eroon.  

Maaliskuun kivi: Akvamariini Kuva löydetty googlen kautta:
 https://www.tumblr.com/search/aquamarine%20gem
Hieman huolestuneena katson omaa tulkintaani kesäkuulle, jossa korttina on "tappio". Lisäksi sukulaiseni tekemässä tulkinnassa on myös synkempää luvassa, juuri kesäkuulle! Toisaalta, se voi liittyä myös muihinkin asioihin, joten yritän pitää pään kylmänä. Kaikki järjestyy parhain päin. 

Aktivoin itselleni kristallimandalan, jonka tarkoitus on nyt antaa meille voimia ja tsemppiä tähän kaikkeen, jota nyt ympärillämme tapahtuu. Voisin jossakin vaiheessa laittaa kuvan tänne blogiin siitä. Kunhan vain saisin aikaiseksi! En ole juuri tietokoneen ääressä istunut viimeaikoina, tuntuu, että aika ei ole riittänyt taas yhtään mihinkään, mutta ehkäpä tilanteet tasoittuvat tästä pikku hiljaa!


keskiviikko 22. helmikuuta 2017

"Maailmanlopun unet"

On unia, ja sitten on unia. Monet unet erottuvat niistä "tavallisista" unista, joko painajaismaisuutensa tai muuten erikoisuutensa vuoksi. Nämä unet kuitenkin, joista tässä kirjoitan, ovat aivan omaa lukuaan. Olen nähnyt "maailmanlopun unia" kolmesti. Kaksi näistä unista on ollut viimeisen vuoden sisään, ja yksi, se ensimmäinen, oli joskus muutama vuosi sitten.

Nämä unet ovat erottuneet muista unista absurdisuudellaan. Niissä on ollut elementtejä, joita ei pysty kuvailemaan sanoilla, koska yksinkertaisesti sanoja niille asioille ei ole. Silti olen kuitenkin unissani ne nähnyt. Muistan, kuinka tämän viimeisimmän unen aikana ajattelin, että tämä on yhtä järjetöntä, kuin  H.P. Lovecraftin kirjoissaan kuvailemat asiat. Tämän vuoksi niistä on hieman typerää kirjoittaa tänne, koska niistä ei muut saa juuri mitään muuta irti, kuin sen, että ne ovat tavallista erikoisempia unia, mutta minulle ne on ollut voimakkuutensa takia merkittäviä.



Tähtiuni

Tämä uni on viimeisin, ja näin sen viime viikonloppuna. Tässä unessa seisoin muutaman läheiseni, sekä lukuisten vieraiden ihmisten kanssa lähellä kotiani sijaitsevalla moottoritiellä. Oli yöaika. Katselimme taivaalle, ja ihmettelimme mitä on tapahtumassa, kun tähdet, tai tarkemmin sanottuna tähtiryhmät liikkuivat taivaalla edestakaisin. Välillä kolme tähteä, kolmion mallissa liikkui ympäriinsä, ja välillä useampi. Jokin tähti katosi yhtäkkiä, ja ilmestyikin hetken päästä kirkkaampana takaisin.

Kuu oli taivaalla sirppinä, ja välillä jokin näkymätön "suti" tuntui venyttävän kuun reunoja ympäriinsä, ikään kuin olisi Photoshopin Smudge- työkalulla työskennelty. Tämän lisäksi taivaalla näkyi lyhyitä, haaleita, suorakaiteen muotoisia valoja, jotka väreilivät koko ajan. Pohdimme unessa yhden läheiseni kanssa, että ne valot ovat selvästikin jonkin aluksen laskeutumistelineet, ja että nyt sitten jotakin on saapumassa maahan. Tässä vaiheessa unta tajusin, että nyt ilmeisesti koitti maailmanloppu. Vaikka tilanne ympärillä tuntui olevan kaoottinen, ja itsekin unessa tunsin kuumotusta vieraista asioista taivaalla, oli oma suhtautumiseni maailmanloppuun lähinnä vain arkipäiväinen asia, että nyt se sitten koitti. Ikävä kyllä tässä kohtaa uni katkesi, tai sitten en vain muista pidemmälle.


Naakkauni


Tämä uni tapahtui vajaa vuosi sitten. Tässä unessa seisoin appivanhempieni pihalla koirieni kanssa ja katselin taivaalle, joka oli kylmänharmaa väriltään, niin kuin talvella, vaikkakaan lunta ei ollutkaan missään. Näin, kuinka heidän talonsa harjan takaa tuli esiin jokin valtavan iso, musta pilvi, joka osoittautuikin suureksi naakkaparveksi.  Naakat rupesivat kaartelemaan yläpuolellani ympäriinsä, ja parvi muodosti erikoisia kuvioita liikkuessaan. Ne erkaantuivat toisistaan välillä, ja sitten taas palasivat aggressiivisesti takaisin, tiiviiksi parveksi. Tässä vaiheessa unta minulle tuli kiire saada koirani turvaan, sillä naakat tuntuivat uhkaavilta. Niinkuin unissa on tapana, ei mikään tuntunut onnistuvan, ja aina kun sain toisen koirani sisälle, toinen olikin karannut jo uudestaan ulos.


Lopulta sain kummankin koirani sisälle ja katsoin vielä taivaalle, jolloin huomasin, että naakat alkoivat syöksyä minua kohti. Pääsin juuri ja juuri taloon sisälle turvaan ja oven kiinni, kun naakat iskeytyivät päin taloa, samalla vaurioittaen appivanhempieni kotia. Menimme anoppini kanssa seuraamaan tilannetta heidän olohuoneensa ikkunasta ja katselimme, kun naakkoja tuli aina vain lisää. Siinä sen kummemmin hätkähtämättä anoppini sanoi vain, että "nyt taisi sitten koittaa se...", johon itse jatkoin myöskin aivan rauhallisena: "...maailmanloppu". Maailmanlopun tajuaminen oli jälleen aivan mitäänsanomaton asia, aivan kuin säästä olisimme keskustelleet. Ja jälleen uni päättyi tässä kohdassa.


Jeesusuni


Tässä vaiheessa haluan taas korostaa sitä, että en ole sillä tavalla uskonnollinen tyyppi, että tällä Jeesuksen ilmestymisellä uneeni olisi ollut hengellinen merkitys. Tämä uni oli kuitenkin ensimmäinen, jonka näin tämän kaltaisista unista, ja tästä on jo jokunen vuosi aikaa. Asuin kuitenkin jo mieheni kanssa, joten uni on ollut viimeisen viiden vuoden aikana.


Makasin unessa isovanhempieni sohvalla, ja katselin (jälleen) ikkunan läpi harmaalle, mutta valoisalle taivaalle. Heidän pihallaan oli (Ihan myös oikeassakin elämässä) suuri kuusi, jonka takaa alkoi näkyä jotakin tummaan. Rupesin seuraamaan, kuinka se jokin tumma alkoi laajentua isommaksi, ja yhtäkkiä koko taivas oli mustanvioletti. Muistan unessa ajattelleeni, että minun on pakko tuijottaa tuota näkymää herkeämättä, enkä saisi räpäyttää silmiäni, sillä muuten tuo kaikki katoaisi tai tapahtuisi jotakin muuta. Siinä tuijottaessani taivalle, sinne ilmestyi salamoita, jotka muodostivat pyöreän "kehyksen", jonka keskelle ilmeistyi Jumala/ Jeesus. En silloin ollut aivan varma, että kumpi oli kyseessä, mutta jälkeen päin olen vakuuttunut siitä, että kyseessä oli Jeesus.

Aivan tarkkaan en enää muista jokaista yksityiskohtaa tästä unesta, mutta jossakin vaiheessa kuitenkin tajusin, että nyt tuli maailmanloppu. Silloinkin vain totesin sen itselleni, vaikka unessa olikin painostava ilmapiiri. Tästä pidemmälle en muista.


Yhteenvetoa

Näitä kaikkia kolmea unta on yhdistänyt se, että tajuan yhtäkkiä, että maailmanloppu on alkanut. Ja ei, minä en ole maailmanlopun odottaja, enkä pelkää ajatusta siitä. Ja vaikka olen näitä unia nähnyt, ja ne ovat tuntuneet todella vaikuttavilta ja todellisilta, en siltikään osaa pitää tätä maailmanloppuasiaa, noh, sanotaanko nyt maailmanloppuna. Lisäksi kaikissa näissä unissa, suhtautumiseni maailmanloppuun on ollut hyvin neutraali.

En tiedä mikä tämä unieni maailmanloppu sitten kuvaa. Jonkin aikakauden päättymistä? Ilmeneekö kiinnostukseni maailmankaikkeuden mysteereihin tämänkaltaisina unina? Mistä kylmänviileä suhtautumiseni maailmanloppuun unissani johtuu? Jokin näissä unissa on ollut todella merkityksellistä minulle, kun ne ovat jääneet niin vahvoina mieleeni. Ne ovat olleet todella selkeitä ja yksityiskohtaisia, ihan kuin olisin katsonut ne teräväpiirtotelevisiosta.

Äärettömän kiehtovia unia, ja olen iloinen, että muistan uneni yleensä hyvin. Vielä kiehtovampaa olisi saada selville, mistä nämä unet juontavat juurensa, mutta sittä, että selviääkö ne koskaan... Ei voi tietää!


tiistai 14. helmikuuta 2017

Selvänäkijän tapaaminen

Meillä oli jälleen viime lauantaina tapaaminen "hihhuliporukkamme" kanssa. Tähän tapaamiseen oli kutsuttu paikalle myös selvänäkijä, jolta saimme jokainen oma henkilökohtaisen istunnon. Aikaisempaa kokemusta minulla ei selvänäkijältä ollutkaan, joten olin luonnollisesti todella utelias ja innostunut asiasta.

En käy kuulemiani asioita hirmuisen yksityiskohtaisesti lävitse, sillä en koe tarvetta jakaa kaikkea ulkopuolisille, mutta joitakin pääpiirteitä voisin tähän listata. 

  • Löydämme mieheni kanssa tänä keväänä juuri unelmiamme vastaavan talon. Se sijaitsee hieman kauempana, kuin mihin olemme varautuneet, mutta tulemme pääsemään muuten helpommalla, kuin mitä olemme osanneet odottaa.
  • Tulemme saamaan lapsen, kovasti toivotun pojan, noin viiden vuoden päästä.
  • Tulen vaihtamaan nykyisestä työstäni pois, uuden alan opiskelun kautta, ja työni tulee olemaan hoitoalalla. Ei kuitenkaan kristallihoitajantyötä.
  • Entisissä elämissäni olen ollut intiaani, mahdollisesti inka. Olen ollut tavallinen työntekijä, hoitaja ja parantaja. Lisäksi jossakin toisessa elämässä olen ollut poika, joka on lähetetty luostariin kasvamaan.
Näiden lisäksi tuli pari henkilökohtaisempaa asiaa, jotka jätän omaan tietooni. 

Tulevaa koskevista asioista en tietenkään osaa oikein vielä sanoa mitään, muuta kuin, että toivon todella paljon, että taloasiamme etenisi yllämainitulla tavalla. Sinällään hauska "sattuma", että vuositulkinnassani, joko itse tekemässäni, tai sukulaiseni tekemässä, en muista ulkoa kummassa, oli maininta tälle keväälle, että jokin pitkäaikainen, suuri haave tulee täyttymään. Tätä odotan mielenkiinnolla.

Lapseen liittyen, tuo aika ainakin varmaan voisi pitää paikkaansa, viiden vuoden päästä olen kolmissakymmenissä, mitä olen itse aina pitänyt sellaisena ikänä, jolloin voisin ajatella tulevani äidiksi.

Opiskeluja minulle on kyllä tulossa, mutta onko se sitten tuo hoitoala? Minulla on ajatukset tulevaisuuteni suhteen jälleen menneet aivan sekaisin, enkä tiedä mitä ihmettä haluaisin/ pystyisin tekemään työkseni. Muutamien takaiskujen vuoksi aiemmat suunnitelmani ovat alkaneet horjua. Luotan kuitenkin, että kun on oikea hetki, tiedän miten asiat pitää tehdä. 

Entisistä elämistä minulla olisi muutenkin paljon asiaa, mutta käyn tässä läpi vain nyt selvänäkijällä ilmi tulleet asiat. Kumpikin näistä elämistä voi hyvinkin pitää paikkaansa. Olin lapsena todella kiinnostunut Inkoista, Mayoista, Asteekeista jne. Olin vakuuttunut yhdessä vaiheessa, että minusta tulee arkeologi aikuisena, ja odotin innolla historian alkamista koulussa. No, koulun historia osoittautuikin silloin minulle suureksi pettymykseksi, mikä osaltaan saattoi myös vaikuttaa tämän arkeologihaaveen lyttääntymiseen.  

Tarhaikäisestä, ala-asteen loppuaikoihin asti olin varma, että joudun lähtemään luostariin nunnaksi, koska pelkäsin, ettei kukaan tule haluamaan minusta itselleen vaimoa. Tämä sopisi yksiin tuon menneen elämän luostarielämän kanssa. Ironista sinällään, että rupesimme mieheni kanssa seurustelemaan ollessamme vielä aivan lapsia. Siinä karisi sitten se yksinjäämisenpelko. 

Olen tyytyväinen siihen, että lähdin mukaan tähän. Jälkeen päin olisi harmittanut, jos en olisi käyttänyt tällaista tilaisuutta hyväkseni, vaikka ikävä kyllä täytyy todeta, että aivan kaikki kuulemani asiat eivät vakuuttaneet minua. Päätin, että käyn vielä joskus toisella selvänäkijällä, ennen lopullista mielipidettä asian suhteen. 

 Joka tapauksessa, nyt jään mielenkiinnolla odottamaan, että eteneekö talohankkeemme tässä lähiaikoina. Se, että pitääkö se paikkaansa selviää ainakin hyvin pian!

torstai 9. helmikuuta 2017

Vuosikatsaus 2017: Helmikuu

Sukulaiseni minulle tekemän tulkinnan tärpit Helmikuulle:

Kuukauden kysymys: "Millaisen elämänohjeen antaisin itselleni, jos olisin itseni äiti, joka toivoo lapselleen onnea?"

Alkukankeutta jossakin asiassa, missä vähintään jokin osa on uutta. Täytyisi muistaa armollisuus ja oikeudemukaisuus, erityisesti omaa itseä kohtaa. Asiat tulevat kyllä järjestymään, vaikkei siltä tällä hetkellä tuntuisi. Itselleen täytyy saada jotakin hyvää, jotta jaksaa antaa hyvää myös muille.


Oma tulkintani Helmikuulle 

"Lanttien 4: Voima"

Kaikki on niinkuin pitää, tiettyyn järjestykseen alistumisella on hyvät ja huonot puolensa. Ihminen, jolla on luonteenlujuutta, jämäkkyyttä ja häneen voi luottaa. Pysyy uskollisena periaatteilleen ja tekee kaiken ehdottoman rehellisesti. Hän saattaa puolustaa ajatuksiaan innokkaasti, jolloin rakkaudella tai inhmillisyydellä ei ole sananvaltaa. Mielihalut tukahdutetaan, jotta ei joudu kyseenalaistetuksi. Lämmön ja ystävällisyyden korvaa kylmyys ja kovuus. Kannattaa kiinnittää huomiota, onko tämä hyvä vai huono asia. Tarvitseeko joku päättäväisyyttä ja lujuutta enemmän, vai tulisiko hänen yrittää olla lempeämpi muita ja itseään kohtaan.


Oma yhteenveto

Tämä ei ollut ihan niin selkeätä kauraa, kuin Tammikuun tulkinta. Kuitenkin näistä löytyy se yhteneväisyys, että takkuamista on jonkin asian alkamisessa, mutta asiat ovat nyt sillä mallilla, kuin niiden kuuluukin olla. Pitää vain mennä mukana ja luottaa, että asiat menevät parhain päin, vaikkei se siltä tuntuisikaan. Ainakin tällä hetkellä kaikki tuntuu menevän päin honkia siinä määrin, että toivon todella paljon tällä kaikella olevan oikeasti jokin tärkeä merkitys. Jokin suurempi voima hallitsee nyt.

Helmikuun kivi: Ametisti
 Tämähän oli myös tämän vuoden teemaan liittyen: Kaikki sujuu hyvin, vaikka tuntuisi, että asioista ei tule mitään. Se ajatus on antanut nyt voimaa. Asiat tuntuvat tällä hetkellä kovin sekavilta, ja asiaan varmaan vaikuttaa hyvin pitkälti se, etten ole saanut kunnolla nukuttua viime aikoina. Eli, kaipailen sitä selkeyttä kovasti tällä hetkellä, mikä oli myös yksi tämän vuoden teemoista. Nyt vain pitäisi pysähtyä hetkeksi ja hiljentyä, jotta se mielen hälinä rauhoittuisi ja pystyisin rentoutumaan. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta olenpahan ainakin tiedostanut tämän asian! 

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Kaikella on tarkoituksensa


Viime yönä tämä lausahdus pääsi taas kerran osoittamaan todenperäisyytensä. Lähdimme puoliltaöin mieheni kanssa viemään koiriamme lenkille. Tarkoituksenamme oli käydä vain nopeasti kääntymässä läheisessä metsässä, mutta jostain syystämme lähdimmekin yksissä tuumin kävelemään pidempää reittiä, ja naurahdimmekin, että jaaha, kävelläänkin sitten pidempi yölenkki. Kävelimme ison tien varteen, ja lähdimme etenmään sen viertä. Koirat olivat innoissaan maahan vasta sataneesta lumesta ja keli oli muutenkin ihan passeli, joten päätimme venyttää vielä vähän pidemmäksi lenkkiä. Kun tulimme risteykseen, josta olisimme normaalisti viimeistään kääntyneet kotia kohti, päätimmekin vielä vähän pidemmälle venyttää lenkkiä. Eli, venytimme lenkkiä kolme kertaa aikomaamme nähden, ihan huviksemme vain.

Kiersimme tätä kotialuettamme kaikessa rauhassa ja höpöttelimme niitä näitä. Rupesimme muistelemaan, että kuinka usein yöaikaan olemmekaan päätyneet auttamaan jotakuta, kun olemme olleet koiralenkillä. Saman tien läheisestä mutkasta hortoili vastaan mies, jolle ei kävelytien leveys riittänyt. Hän oli nähtävästi lähtenyt läheisesti pubista hiljattain, ja oli nauttinut enemmän alkoholia kuin pää oli kestänyt. Siinä tottakai ensimmäisenä tuli mieleen, että minkähänlainen tapaus tämä on ohitettavaksi, joillekkin kun tuo Kuningas Alkoholi toimii lähinnä rähinäviinana. Pohdimme, että mahtaakohan tuo kaveri päästä kotiin asti, sen verran lennokasta tuo kulku oli. Huokaisimme helpotuksesta kun näimme, että mies kääntyi kerrostalon pihaan, vaara oli ohi. Päästyämme itse kerrostalon pihan kohdalle, huomasimme, että tuo äskeinen mies makasi selällään maassa. 

Mieheni lähti pihaan tarkastamaan miehen kuntoa, sai kontaktin häneen ja auttoi hänet ylös. Mies ei ilmeisesti ollut satuttanut itseään kaatuessaan sen kummemmin, mutta kännisähän tuo oli kuin käki. Mies oli kovin mielissään tästä huomaavaisesta eleestä tajuten jotenkuten oman kuntonsa, ja pyysikin varovasti, voisiko mieheni saattaa hänet kotiinsa, jonka mieheni myös teki kädestä pitäen. Mies kehui vuolaasti sitä, ettemme olleet jättäneet häntä jäiseen maahan makaamaan, ymmärsi varmasti myös itsekin sen, että siinä olisi voinut hengenlähtö olla lähellä. Tämä mies ei olisi ikimaailmassa siinä kunnossa päässyt kotiinsa saakka, vaikka asuikin kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa. Mieheni joutui ihan tosissaan tekemään työtä, että sai raahattua herran rappuset ylös, ja vielä niin, ettei tämä rojahtanut sieltä samantien alas. Mies saatiin siis lopulta omaan kotiinsa turvallisesti, ja toivottavasti ymmärsi saman tien mennä nukkumaan.

Itse lähdimme hyvillä mielin kotiin, kun olimme saaneet autettua miestä mäessä. Sillä todellakin oli tarkoituksensa, miksi lähdimme venyttämään lenkkiämme aina vain pidemmälle ja pidemmälle. Jos olisimme kääntyneet yhdestäkään aiemmasta risteyksestä, emme olisi nähneet miestä laisinkaan, ja kuka tietää, kuinka kauan hän olisi siellä maassa lojunut. 

Vaikka kerroin tämän jutun todella tarkasti, tarkoituksenani ei ole esittää mitään äiti Teresaa, vaan ihan puhtaasti hehkuttaa sitä, miten kaikella on tarkoituksensa, ja sitä, että jos tulee tunne, että jokin asia täytyisi tehdä jotenkin toisella tavalla kuin mitä alunperin oli suunnitellut, niin silloin kannattaa myös niin tehdä. Olivat nuo sitten jonkinlaisia etiäisiä, viestejä henkkioppailta/ enkeleiltä, tai kuudennenaistin aistimia asioita, niin niitä kannattaa aina kuunnella. Se voi vielä pelastaa jonkun. 

tiistai 31. tammikuuta 2017

Elektroniikkaongelmia

Minulla on alituiseen jos jonkinlaista ongelmaa sähkölaitteiden kanssa. Enkä edes laisinkaan liioittele, näin se vain on. Siitä on kehkeytynyt vitsi tuttavapiirissäni, että miten aina onnistunkin säätämään laitteiden kanssa. Monet lähipiirissäni, suurimmaksi osaksi varmasti leikillään, kommentoivat aihetta kysyen, että olenko ajatellut, että säteilenkö oikeasti jotakin elektroniikkaa häiritsevää energiaa. Kyllä, olen miettinyt, niinä tuhansina kertoina, kun olen tapellut tietokoneen, kännykän, kameran, tabletin, television tai muiden soittimien kanssa. Olen lisäksi miettinyt sitä, että pyöriikö ympärilläni jostakin syystä vahvat energiat, jotka sekoittavat laitteet, vai olenko kenties vain puhtaasti umpi tohelo? 

Tietokoneet

Niin kauan kun olen tietokoneella jotakin touhunnut, minulla on jatkuvasti ollut häikkää siinä hommassa. Koneet vain jumittavat ja kaatuilevat, eivätkä välttämättä pysy päällä tai edes aina käynnisty. En ihan totta ymmärrä, että mitä teen tietokoneiden kanssa aina väärin, sillä mielestäni osaan käyttää konetta vallan mainiosti, enkä lataile edes netistä mitään, tai pyöri hämärillä sivuilla. Silloin kun kyseessä on appivanhempien tietokone, tai työpaikkani tietokonepohjainen kassa, asia muuttuu erityisen kiusalliseksi ja kuumottavaksi.

Olen nykyään melkoisen säikky tietokoneeni suhteen, tai tarkemmin sanottuna sen sisällön suhteen, sillä olen useamman kerran menettänyt kaikki tiedostoni juurikin tämän ongelmani vuoksi. Kuvat lähinnä ovat olleet se riipaisevin asia. Nykyään minulla on kahdella ulkoisella kovalevyllä kaikki tiedostot tallessa, että jos koneelle tai toiselle kovalevylle kävisi jotakin, niin tiedostot ovat ehkä edes jossakin tallessa.  Kerran menetin tiedostoni kun yksi ulkoinen kovalevy kärähti. Ihan itsekseen. Olin vielä hommannut tuon kovalevyn juuri sen vuoksi, etten halunnut menettää tiedostojani, mutta eiköhän nekin sitten mennyt. Toistaiseksi kahden ulkoisen kovalevyn- taktiikka on toiminut.

Kännykät

Tällä hetkellä älypuhelimeni on huollossa, sillä siitä halkesi näyttö (Se ei ehkä sentään mene energioiden piikkiin, heh!), ja sen lisäksi siinä on ollut kaikkea muuta pientä remppaa, joka on hankaloittanut puhelimen käyttöä. Minulla on nyt varapuhelimena tuollainen vanhemman mallinen Nokialainen, joka ei ole vielä älypuhelinta nähnytkään, värinäyttö sentään löytyy. Tänään ruokatunnilla töissä kun selasin tämän vanhan puhelimeni tiedostoja, että mitä kaikkea sieltä löytyykään, tämäkin kännykkä rupesi jumittamaan, ja siinä vaihtui aivan yhtäkkisesti taustakuva, ilman että vaihdoin sitä siis itse. Jumitus, naps ja taustakuva oli vaihtunut. Aiemmin taustana ollut kukkakuva vaihtuikin tylsäksi harmaa-valkoiseksi taustaksi. Tämänhetkinen varapuhelin on palvellut periaatteessa oikein hyvin, se on käynyt vain kerran huollossa, melkein heti sen jälkeen kun olin sen ostanut. Normaalisti minulla olisi varapuhelimena Jolla, mutta mieheni puolestaan hajotti sen kaivaessaan sitä minulle esiin, joten nyt sekin on sitten pois laskuista. 

 Nyt kun ihan tässä alan muistelemaan, minulla on ollut yhdeksän puhelinta, joista vain kaksi ensimmäistä ovat (ainakin muistaakseni) toimineet moitteettomasti. Ne olivatkin niitä Nokian supervanhoja malleja, jotka kestivät mitä tahansa. Niistä seuraava puhelin (Samsung) särkyi kappaleiksi, seuraava (Nokia) kuumeni ja akku pullistui, jolloin siihen vaihdettiin uusi akku, mutta sekin  teki saman tempun, ja lopulta täytyi vaihtaa kokonaan uusi puhelin.

Siinä vaiheessa minulle tuli ensimmäinen kosketusnäyttöpuhelimeni (Nokia), ja se oli niitä aivan ensimmäisiä malleja siinä lajissa. Sehän taisikin käydä huollossa pariinkin otteeseen, eikä se ollut minulla käytössä kovinkaan pitkään, juuri sen vuoksi, että se ei vain toiminut kunnolla, huolloista huolimatta. Tämän jälkeen halusin palata takaisin perinteisempään puhelimeen (Nokia), jolloin ostin tämän nyt varapuhelimena toimivan laitteen. No, kuten sanoinkin jo, sekin kävi kerran huollossa.

Tämä puhelin oli aikansa käytössä, kunnes rupesin taas himoitsemaan kosketusnäyttöpuhelinta, ja sellaisen sitten ostinkin (Samsung). Sen kanssa alku sujui hyvin, mutta ikäänsä nähden liian varhaisessa vaiheesssa sekin rupesi temppuilemaan, ja kävi yllättäen myöskin huollossa pariin otteeseen. Sen kanssa oli monesti ongelmia soittamisen kanssa, ja kauhulla pelkäsin aina, että jos olisi tullut hätätilanne, enkä olisi pystynyt soittamaan hätänumeroon! Lopulta sen puhelimen taru päättyi siihen, että akun varaus ei pitänyt enää laisinkaan, vaan heti kun sen irrotti laturista irti, se tyhjeni. 

Jälleen oli siis uuden puhelimen vuoro (LG). Tällä kertaa, vahingoista viisastuneena, ostin puhelimen mukana myös vakuutuksen, joka korvaisi huollot ensimmäisen vuoden ajalta. Alku meni jälleen hyvin, mutta alle vuoden ikäisenä, tämäkin puhelin alkoi temppuilla. Sen kanssa oli koko ajan pientä jumiutumisongelmaa, mutta lopulta siitä halkesi näyttö, minkä johdosta se lähti huoltoon. Kun sain puhelimen näytönvaihdosta, se ehti olla minulla kaksi viikkoa, jonka jälkeen se pimeni ihan yhtäkkisesti, eikä mennyt enään päälle. Ei muuta, kuin taas huoltoon.

 Tällä kertaa se meni takuun piikkiin, ja sain uuden laitteen vanhan tilalle, tuoreemman mallin vain, mikä ei tietenkään minua haitannut. Tämä oli siis viime heinäkuussa. Jälleen ostin uuden vakuutuksen tälle uudelle laitteelle, ja nyt sain tosiaankin havaita sen kannattavaksi. En varmaan voi enää ikinä ostaa uutta puhelinta, ilman sitä pahuksen vakuutusta. Tämän tuoreimmankin puhelimen kanssa on ollut pientä ongelmaa, jouduin kertaalleen palauttamaan tehdasasetukset, sillä puhelin lakkasi toimimasta, mahdollisesti viruksen takia? Lopulta, näytön halkeamisen johdosta se oli kuitenkin pakko laittaa huoltoon. Saapi nähdä, mikä tuomio tälle puhelimelle tulee. Selvitäänköhän pelkällä näytön vaihdolla?


Muut laitteet

Minulla on ollut neljä kameraa, joista kaksi digipokkaria ja kaksi järjestelmäkameraa, ja onneksi vain yksi niistä on tehnyt temput minulle. Se oli ensimmäinen järjestelmäkamerani, joka kertakaikkiaan vain lakkasi toimimasta kesken kuvan ottamisen. Se ei tippunut eikä kärsinyt muitakaan vaurioita, siitä kuului vain äkisti "klik" josta seurasi vain pimeys. Minulla oli tuon järjestelmäkameran korjaamisen kanssa ongelmia huoltoliikkeen kanssa siinä määrin, että asia eteni kuluttajariitalautakuntaan, mutta en sen tarkemmin ala tässä erittelemään sitä asiaa. Joka tapauksessa, siitä kamerasta ei tullut enää kalua, joten jouduin ostamaan uuden järjestelmäkameran, joka ainakin toistaiseksi on palvellut uskollisesti.

Sen sijaan irtosalama, jonka ostin uuteen järjestelmäkameraani teki samanlaisen mystisen hajoamistempun kuin edellinen järkkärini. Kesken kaiken vain "tsiuuuh", jonka jälkeen ei tullut enää elonmerkkejä. Onneksi tuo salama oli niin tuore, että sain uuden takuun piikkiin!

Edellä mainittujen laitteiden lisäksi minulla on sekoillut tulostin, joka kerran esimerkiksi sylki ulos jotakin mystistä symbolikoodia.  Temppuja on tehnyt myös vhs-soitin, joka yhtäkkiä meni itsestään päälle, ilman, että minä tai mieheni koskimme laitteeseen tai kaukosäätimeen, ja se alkoi vilkuttamaa "Day 1" tekstiä. Tätä laitetta ei ole käytetty pariin vuoteen laisinkaan.

Kelloradiomme, joka on sänkymme päädyssä, on kaksi kertaa tehnyt niin mukavan tempun, että sen radio on rävähtänyt keskellä yötä itsestään kohisemaan. Siinä on vähällä ollut, ettei ole laskenut alleen kun näin on käynyt. Ensimmäisellä kerralla olin vielä yksinäni! Mieheni teorian mukaan, kelloradiosta on painautunut jotenkin vahingossa herätys päälle, jonka vuoksi radio on auennut. Emme käytä tuota kuitekaan itse herätyskellonamme, vaan siihen tarkoitukseen käytämme kännykän herätyskelloa. Emme käytä myöskään sen radiotoimintoa, joten sitä ei tule käsiteltyä juurikaan, se on meille vain öisin näyttämässä aikaa. Tiedä häntä sitten, että mistä moiset ilmiöt ovat johtuneet.

Näistä elektroniikkaongelmista voisin kirjoitella loputtomasti, niin paljon minun kohdalleni niitä osuu. Milloin mieheni kännykkä jumiutuu, jos satun siitä vaikkapa tarkistamaan sään,  ja joskus taas en saa tablettiani millään toimimaan, mutta heti kun mieheni ottaa sen käteensä tutkiakseen, se alkaakin samalla hetkellä toimia.

Näiden lisäksi on vielä paljon kaikenlaisia asioita, joita en tältä istumalta muista, mutta tuossa oli kuitenkin jo mainittuna ne kaikkein vaikuttavimmat. Ai niin, ja sammuvathan katu- ja pihavalotkin monesti kun kuljen ohi, pimeän aikaan siis. Yleensä, kun tämä elektroniikkaongelmatilanne iskee päälle, minua lähinnä kiukuttaa suunnattomasti, mutta onneksi jälkeenpäin nuo sattumukset jaksavat naurattaa. Onhan tuo nyt aivan älytöntä, miten yhdellä ihmisellä voi olla näin huono tuuri laitteiden kanssa. Onko siinä kuitenkaan tuurista ja taidosta kyse, vai vaikuttaako asioihin jokin muukin juttu? En taida saada sitä koskaan selville, ikävä kyllä. 

tiistai 24. tammikuuta 2017

Butterfly Oracle Cards for Life Changes


Rakastan perhosia, joten näiden korttien tilaaminen Adlibriksestä oli päivänselvä asia. Varsinkin, kun huomasin, että korttien päällä olevan perhosen väri on turkoosi, lempivärini. Minulla on turkoosi perhonen tatuoituna hartiaani, ja jalassani on kolme perhosta, joista yksi on myöskin turkoosi, joten onko kovinkaan ihme, että innostuin näistä Doreen Virtuen tekemistä korteista niin kovin.

Turkoosi on myöskin Ananda Khanda- chakran väri, jonka kautta ilo ja luovuus virtaa, eli kaikinpuolin hyvä väri muutenkin. Ihan vain näin ohimennen nice to know- tipsinä. 

Näilläkään korteilla en ole vielä tehnyt useamman kortin pöytiä, olen jollakin tavalla omaksunut nämä kortit sellaisiksi, että nostan aina vain yhden kortin. Ohjeissa lukee kyllä, että näillä korteilla voisi tehdä kolmenkin kortin pöytiä, mutta ehkäpä minun kohdallani on sitten tarkoituksena, että nostelen vain yhtä korttia, kun kerran siltä minusta tuntuu. Omia tuntemuksia on aina syytä kuunnella.

Nämä kortit koen myös jollakin tavalla vain "erityistilanteiden" korteiksi, eli näitä en käytä niihin kaikkein arkipäiväisimpiin tulkintoihin. Näille on selvästi muodostunut se oma tietty roolinsa.

Tässä pakassa on 44 korttia, joista jokaisessa on omanlaisensa, kaunis perhosen kuva. Nämä kortit ovat todella positiiviset kortit, ja mikä parasta, näissä korteissa jokaisen perhosen taustalla on aina jokin kukkanen. Ihanan luonnonläheiset kortit! 

Korttien mukana laatikossa tuli myös pieni ohjevihkonen, joka ikävä kyllä on englanniksi, joten se tarjoaa omat haasteensa tälläiselle, joka ei noita vieraita kieliä täysin hallitse, mutta kuitenkin olen aika hyvin päässyt kortista kuin kortista perille.

Ohjevihkon alussa on opastus askel askeleelta, kuinka käytät näitä kortteja, jonka jälkeen on vuorossa jokaisesta kortista oma tulkintansa. Näissä korteissa on mielestäni tuotu ehkä aavistuksen liikaa esiin uskonnollisuutta, Jumalaa ja rukoilun voimaa korostamalla, mikä ei sinällään itseäni häiritse, vaikka en koekkaan olevani perinteisellä, kirkollisella tavalla uskonnollinen, mutta tämä saattaa jotakuta toista häiritä.

Nämä Perhosoraakkelit, kuten myös ilmeisesti muutkin oraakkelikortit, ovat selkeäviestisempiä, kuin perinteiset tarotit. Näistä puolestaan on kuitenkin vaikeampi tehdä tulkintaa oman intuition pohjalta, joka taas tarottien kanssa onnistuu hyvinkin helposti.

Koska nostin taannoin myös Kristallioraakkeleistanikin kortin teille, joten päätin tähän loppuun nostaa kortin myös tästäkin pakasta:


Olet vahvempi kuin uskotkaan

Sanoisin, että tämä jos mikä on erittäin selvä viesti, joka ei jätä paljoa tulkinnan varaan. Olet jossakin asiassa/ tilanteessa paljon vahvempi, kuin mitä ehkä tunnet. Pärjäät aivan varmasti tässä tilanteessa, oli se sitten mikä tahansa, vaikka tuntuisikin, että kaikki kaatuu päälle, eikä mikään onnistu. Jatka vain samaan malliin.

Kun sinusta tuntuu, että haluaisit luovuttaa, muistuta itsellesi, että tämä on hyvä testi itsellesi, jonka myötä vahvistut. Tämä kortti voi koskea esimerkiksi kuntoilua, itsensä haastamista, vanhaan palaamisen vastustamista, oman terveytensä ja hyvinvointinsa eteen taistelua tai vaikkapa jonkin haasteen voittamista.

Sinä pystyt siihen!

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Tämän hetkinen korttivalikoimani

Olen hullaantunut täysin korttien luentaan. Rakastan itse korttien lukemista, mutta minusta on myös ihanaa, kun joku tekee minulle luennan. Itse käytän kortteja niin arkipäiväisiin asioihin, kuin myös isompiinkin asioihin. Jotkut sanovat, että itselleen ei missään nimessä voi tehdä tulkintoja, toisten mielestä taas hyvinkin voi. Omasta mielestäni itselleen voi ihan hyvin tehdä tulkintaa, kunhan saa vaan hiljennettyä mieltään ja egoaan tarpeeksi, ettei vahingossa tietoisesti vaikuta lopputulokseen.


Minulla on tällä hetkellä viidet erilaiset kortit:

Kahdet oraakkelikortit:
  • The Healing Oracle Cards: Crystal Reading Cards (Rachelle Charman)
  • Butterfly Oracle Cards For Life Changes (Doreen Virtue) 

Kahdet tarotkortit:
  • Tarot (Jonathan Dee)
  • Toth Tarot (Alesteir Crowley)

Ja yhdet enkelikortit:
  • Valon enkelit (Diana Cooper)

Käytän kuitakin kortteja aina tilanteen ja oman mielialan mukaan. Minulla ei ole mitää yksiselitteistä ajatusta siitä, missä tilanteessa pitäisi mitäkin kortteja käyttää. Ne kaikki kuitenkin kanavoivat viestit perille.

Helposti törmää käsitykseen, että "kortit kertovat". Ei, kortit itsessään eivät kerro, ne ovat vain välikappale viestien kanavointiin, niinkuin vaikkapa heiluri tai kristallipallo. Kortit välittävät viestejä korkeammilta tahoilta. 

Mitä ne korkeammat tahot sitten ovat? 

Tässä asiassa olen itse sitä mieltä, että jokainen vastaanottaa viestit niiltä tahoilta, keiltä kokee sen parhaaksi ja mihinkä itse uskoo. Koska ei ole olemassa sitä yhtä totuutta, vaan jokainen muodostaa oman totuutensa. Voit kanavoida viestisi vaikkapa enkeleiltä, hengiltä, tai mistä ikinä koetkaan viestisi tulevan.

Joskus myös ajatellaan, että korttien lukuun liittyy mustaa magiaa tai muita alhaisempia energioita, mutta eihän se näin automaattisesti suinkaan ole. Paljolti asiaan vaikuttaa se, että mihinkä tarkoitukseen luentaasi käytät. 

Korttien käyttö?

On syytä muistaa, että kortit eivät anna sinulle todella tarkkoja ennustuksia, kuten vaikkapa, että kaadut ylihuomenna ja satutat polvesi. Ei todellakaan, mutta ne antavat osviittaa siihen, miten sinun tulisi toimia, jotta saavutat tavoitteesi ja minkä sorttisia aikoja on luvassa. Mitä enemmän käytät kortteja, ja mitä enemmän kehität henkisiä kykyjäsi, sitä selkeämpiä vastauksia saat. Maltti on tässäkin asiassa valttia.

Itse yleensä valmistaudun luentaan lyhyellä meditatiivisella rauhoittumishetkellä. Lisäksi pyrin huolehtimaan maadottautumisestani ja joskus saatan kuunnella esimerkiksi kristallikulhomusiikkia. Itselleni mieluisaksi koen myös sen, että kynttilä palaa vieressä kun teen luentaa.

Korttien valinta ja pöytä muodostuvat asian vakavuuden ja laajuuden mukaan. Jos haluan arkipäiväisempään asiaan selkeyttä, sekoitan pakan ja nostan sen kortin mikä kiinnittää huomioni.

Hieman isommassa asiassa taas teen yleensä kolmen kortin pöydän. Siinä ensimmäinen, eli vasemmanpuoleisin kortti kertoo asian taustoista.

Toinen kortti, keskimmäinen, kertoo nykyhetkestä, ja mihin siinä tulisi kiinnittää huomiota. 

Kolmas kortti ja samalla oikeanpuoleisin kertoo sitten lopputuloksesta, jonka saavutat, jos noudatat keskimmäisen kortin ohjeistusta ja otat siitä opiksesi.  

Tähän pöytään valitsen kortit monesti siten, että sekoitettuani pakan, levitän sen viuhkaksi eteeni ja kädellä tunnustellen valitsen kortit, jotka tuntuvat käteeni lämpöisimmiltä = huokuvat sitä oikeaa energiaa. 

Saatan valita kortit myös niin, että jaan pakan kahtia ja heilurin avulla valitsen oikean pakan, jonka sitten taas jaan puoliksi, ja jatkan tätä niin kauan, että jäljellä on enään kaksi korttia, joista heiluri osoittaa oikean.

Sitten hyvin harvoin teen myös laajempia pöytiä. Tämmöisen saatan tehdä esimerkiksi seuraavalle vuodelle, jolloin saan yleiskatsauksen tulevasta vuodesta, tai silloin, kun teen tulkintaa toiselle henkilölle. Toiselle tehtäessä annan tulkinnan kohteen valita kortit itse.

Näitä pöytävariaatioita on monenlaisia eri tarkoituksiin, mutta mitä laajemmiksi pöydät käyvät, sitä monimutkaisempaa niiden lukeminen on. Jokainen löytää oman tapansa kokeilemalla. 

Opaskirjat ovat korttien luennassa, varsinkin alkuvaiheessa, tosi hyödyllisiä, mutta kannattaa tässäkin kohtaa muistaa oman intuition voima. Kannattaa luottaa niihin asioihin, mitä ensimmäisenä nousee mieleen, kun näkee kortin. Monesti ne mieleen nousevat asiat ovat samansorttisia kuin opaskirjassa, mutta joskus voit saada enemmän irti pelkän intuition voimalla.

tiistai 17. tammikuuta 2017

Vuosikatsaus 2017: Tammikuu

Sukulaiseni tekemän vuositulkinnan tärpit tälle tammikuulle:

Kuukauden kysymyksenä on: ”Mikä asia kiehtoo minua niin paljon, että ajatus tai tunne ei jätä minua rauhaan? Voinko toteuttaa jonkin osan siitä jo nyt?”

"Two of Michael"  (Taroteissa Miekkojen 2) ja "Knight of Ariel" (Taroteissa Lanttien ritari)

Tiedossa jahkailua, päättämättömyyttä ja selkeyden tarvetta (Taas tuo selkeys!). Uusi näkökulma tai asian laajempi tarkastelu auttaa. Sadon istuttamista, taivas näyttää kauniilta. Luova tekeminen auttaa yliajatteluun, ja yhtenä apuna tässä tilanteessa voisi olla unelma-aarrekartta, joka selkeyttäisi haaveita ja tavoitteita, jolloin niitä olisi ehkä helpompi lähteä tavoittelemaan. Pitää luottaa omaan asiaansa, ja lähteä rohkeasti sitä kohti.

Oma tulkintani tammikuulle:

"Valtit 21: Maailmankaikkeus"

Tärkeä tehtävä täyttyy, itsensä ja maailman näkeminen sellaisenaan kuin ne ovat. Rajat ja naamiot katoavat. Vapaus ja ymmärrys saavutetaan, kaikki tästä eteenpäin on uutta. Asetelma ihanteellinen uuden aloittamiselle. Mikä osa-alue kaipaa vapautumista? Odottaako jokin matka tai asia vain toteuttamista? 

Oma yhteenveto:

Noniin, näen tämän kokonaisuuden hyvinkin selkeästi. Kummassakin tulkinnassa minulta tivataan samaa, onko jokin asia vain sen toteuttamista vaille valmis?  Kaikki tuntuu sekavalta, ja jahkailen asioiden kanssa, vaikka oikeasti kaikki asian toteuttamiseen tarvittava olisi jo tarjolla edessäni. Kirkas taivas enteilee hyvää, ja sadon istuttamiselle / uuden aloittamiselle olosuhteet olisivat mitä mainioimmat, jos vain osaisin katsoa asioita oikeasta näkövinkkelistä.

Ehkä tuo unelma-aarrekartan teko olisi oikeasti minulle tähän väliin mitä mainioin ratkaisu. Kaipaan selkeyttä tällä hetkellä asioihin todella paljon. Eräs asia, joka oli vireillä viime vuoden lokakuusta asti, kaatuikin kielteiseen lausuntoon heti tammikuun alussa, ja tuntui kuin olisin saanut iskun vasten kasvoja. Vuosi tuntui alkavan todella "loistavasti". Samaan aikaan kuitenkin tiedän kyllä, mitä minun tulisi tehdä, jotta saisin asian etenemään toivomaani suuntaan, mutta jostain syystä vain jahkailen ja jahkailen asiaa, ja tuntuu, että asiat ovat nyt liian solmussa, että saisin ne eteenpäin. Vaikkei asia niin oikeasti ole! Nämä tulkinnat ovat erittäin hyvä apu tässä kohtaa, koska ne todellakin ravistelevat tajuamaan, ettei kaikki ole niin pahuksen vaikeaa, miltä tuntuu! Kun vain saisi itsestään irti, niin asiat helpottuisivat!

Tammikuun kivi: Granaatti. Kuva Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Granaatti

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Vuosikatsausjuttua

Meillä on tämä oma pieni porukkamme, jonka kesken me "hihhuloimme" näitä yliluonnollisuuksia. Päätimme tehdä tällä porukalla nyt vuoden vaihtuessa toisillemme vuositulkinnat, kukin omalla keinollaan. Ensin teimme tulkinnat valmiiksi, jonka jälkeen vasta saimme tietää, että kenelle tulkinta tulisi menemään. Näin emme voineet tietoisella mielellämme vaikuttaa lopputuloksiin.

Meillä kävi sukulaiseni kanssa niin, että saimme toistemme tekemät tulkinnat. Ajattelin, että voisin kunkin kuukauden tulkinnan tiivistää tänne blogiin omana juttunaan, ja pohtia sen merkitystä. Tämän vaihtariperiaatteella toimineen vuositulkinnan lisäksi, tein myös itse itselleni vuositulkinnan omilla korteillani, josta voisin myös liittää otteet tänne. Vuoden kuluttua on mielenkiintoista sitten katsoa, miten asiat pitivät paikkaansa! 

Sukulaiseni tekemä vuositulkinta:

Sukulaiseni teki tulkinnan useammilla korteilla, jotka olivat:
  • Doreen Virtue & Radleigh Valentine: Archangel Power Tarot Cards 
  • Sanna Wickström: Voimauttavat kysysmykset
  •  Denise Linn: Native Spirit Oracle Cards

Sukulaiseni tekemä tulkinta kaikenkaikkiaan lupaili vuotta 2017 uusien alkujen vuodeksi. Paljon olisi tiedossa "siivoamista" oman itsensä kanssa, sekä elämässä muutenkin, jotta voisi taas elää ja hengittää vapaammin. Asiat vaativat kunnon mylläämistä ja siistimistä, jotta ne selkiytyisivät. Pitää uskaltaa ottaa uutta vastaan, vaikka se hirvittäisikin. 

 Huomautettiin myös, että maltti pitää säilyttää, vaikka tuntuisi siltä, ettei tästä mitään tule, vaikka oikeasti tulisikin. Tuo on erittäin tärkeä neuvo itselleni, koska maltillisuus ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani. 

Näiden lisäksi muistutettiin taas kerran maadoittumisen tärkeydestä, se pitäisi muistaa, ja pitäisi muistaa tehdä niitä asioita enemmän, joiden huomaa tekevän hyvää omalle mielelle ja keholle.

Itse tekemäni vuositulkinta:

Kortteina käytin (Näitä käytin myös sukulaiseni tulkintaan):

  • The Healing Oracle Cards: Crystal Reading Cards (Rachelle Charman)
  • Butterfly Oracle Cards For Life Changes (Doreen Virtue) 
  • Toth Tarot (Alesteir Crowley)
  • Valon enkelit (Diana Cooper)
Tein kuukausikohtaiset tulkinnat Toth Taroteilla, mutta vedin muista pakoista extravinkit vuodelle 2017, jotka tulevat tässä: 

Perhosoraakkeleilla vedin itselleni vuoden 2017 THE jutun. Eli, mikä tulee olemaan teema ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kortti oli "Chaning your mind", eli tulen muuttamaan ajatuksiani jonkin asian suhteen, jokin alkuperäinen ajatus muuttuu, ehkä töiden päättyminen, tai suhteen päättäminen, mahdollisesti jonkin sopimukseen uudelleen arviointi. Syynä tähän ajatusmallin muuttumiseen on se, että tiedän enemmän nyt, kuin asiaa suunnitellessa.  Mielenkiintoista!

Vuoden tsemppi- kortin vedin itselleni Valon enkelit- korteilla. "Selkeys", minua halutaan muistuttaa, että kiireinen ja sotkuinen mieli voi huonosti, joten minun kannattaa istua aloilleen, ja hiljentää mieleni hälinä, jolloin tyyneys ja selkeys löytää ajatuksiini. Eli, tämä kortti sopii hyvinkin osuvasti sukulaiseni tulkintaan tälle vuodelle. 

Näiden lisäksi vedin itselleni vielä Kristallioraakkeleista kortin, joka olisi ohje siihen, miten olo pysyisi mahdollisimman hyvänä, ja kuinka ollakkaan, kortti oli "Calcite, Relaxation", eli minun pitää muistaa rentoutua. Voisiko sen parempaa vihjettä tuohon hyvän olon ylläpitoon ollakkaan?